Yksinkertaista elämää – itsemyötätuntien

Bridge in Karelia

Nuoruusvuosina sain vaikutteita yksikertaisen elämäntavan ajattelusta. Se oli peräisin Ranskasta, Taizén yhteisöstä. Globaalisti elämme nyt yksinkertaista elämää. Se on kuitenkin lähtökohdiltaan kahdella tavalla erilaista kuin nuoruuden aatemaailmassani. Nyt se ei ole vapaaehtoinen, idealistinen valinta. Se on uhan asettama vaade. Toinen ero on siinä, että rikkaus yksikertaisen elämäntavan aatteessa ilmenee ihmisten välisessä kasvokkaisessa kohtaamisessa. ”Jokaisessa muukalaisessa, kenessä tahansa, jonka kohtaamme, on suuria arvoja ja rikkauksia. Miten voisimme löytää ne”, kysyi Taizén priori, veli Roger.

Miten säilyttää energisoiva tunnelataus näin kuukausina, jolloin elämme pakosta eristyksissä toisistamme? On hyvä tunnistaa kuormitus ja se, mistä luopuminen aiheuttaa eniten surua. Itsemyötätuntoisen ajattelun ensimmäinen porras on oman kärsimyksen tunnistaminen. Toinen porras on itsemyötätuntoisen ajattelun tietoinen harjoittelu. Ja kasvokkain kohtaamiselle on vaihtoehtona virtuaalinen kohtaaminen. Jos haluat tai työyhteisösi haluaa oppia sillä alueella uutta, ota yhteyttä meihin Reflectissä. Teknologia on monella tapaa mahdollistanut ihmisten välisen vuorovaikutuksen.

Itsemyötätunnon herättelyä kuvaa hyvin Eeva Kilven rakastettu runo
”Nukkumaan mennessäni ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen
kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni ja urhea nainen,
minä luotan sinuun.”

Virtuaalisesti sinun
Arja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *